tiistai 15. tammikuuta 2019

Andalusialainen kasvishöystö - pisto andaluz


Pisto on espanjalaisten versio ratatouillesta. Siinä ei hienostella kauniisti siivutetuilla kasviksilla ja lopputulos hukutetaan vielä paseerattuun tomaattiinkin, mutta voi veljet, on se hyvää! Pisto on tyypillinen tapas ympäri Espanjaa, ja niin kuin arvata saattaa, jokaisella alueella on oma versionsa. Ja jokainen niistä on se ainoa aito ja oikea – niin myös andalusialaisilla.

Andalusialaisestakin versiosta löytyy useampaa versiota: yhdessä käytetään paseeratun tomaatin lisäksi tuoretta tomaattia, yhdessä maustetaan pimentón-savupaprikalla ja joissain versioissa on perunaa. No, tämä versio, mihin olemme tykästyneet ei sisällä tuoretomaattia, mutta perunaa ja pimentónia kylläkin. Yhteistä kaikille on, että päälle laitetaan joko paistettuja kananmunia tai kananmunat rikotaan loppuvaiheessa kuuman piston joukkoon niin, että keltuaiset säilyvät kuitenkin ehjinä ja munat kypsyvät kuuman höystön päällä.

Tohdimme kananmunista huolimatta tagata tämän reseptin vegeksi, koska ne ei ole välttämättömiä ja kasvishyöstö on todella herkullista ilmankin niitäkin.

Pisto andaluz (neljälle)

  • 2 reilun kokoista perunaa
  • 1 pieni munakoiso
  • 1 pieni kesäkurpitsa
  • 1 vihreä suippopaprika
  • 1 punainen tai keltainen paprika
  • 3 valkosipulinkynttä
  • 1 sipuli
  • N. 700 g paseerattua tomaattia
  • Pimentón-savupaprikaa (joko tulista tai makeaa mieltymysten mukaan)
  • Kuivattua oreganoa ja timjamia
  • Suolaa, pippuria ja sokeria
  • Oliiviöljyä
  • (4 kananmunaa)


Kuori perunat ja pilko ne peukalonpään kokoisiksi kuutioiksi. Laita kuutiot kiehumaan suolavedessä, ja kun perunat alkavat hieman pehmetä, kaada vesi pois jätä ne jäähtymään. Perunat eivät saa kypsyä liikaa vielä tässä vaiheessa.

Perunoiden vielä kiehuessa leikkaa munakoiso sentin paksuiksiksi siivuiksi ja asettele ne talouspaperille. Ripottele pinnalle suolaa, käännä ja suolaa myös toinen puoli. Anna munakoison itkeä sen aikaa kunnes perunat alkavat kypsyä.


Pilko sipuli reilun kokoiseksi kuutioksi ja valkosipulit pienemmäksi silpuksi. Kuullota kaikki sipulit reilussa oliiviöljyssä, mutta älä anna niiden ottaa väriä.


Pilko paprikat sormenpään kokoisiksi paloiksi ja lisää pannulle. Muista pyöräyttää pannua aina välillä lastalla, vaikka jatkat pilkkomista, jotteivat pannulla olevat kasvikset ala palaa.


Pese munakoisoista suola pois, kuivaa ja kuutioi jälleen sormenpään kokoiseksi kuutioksi. Kuutioi kesäkurpitsa samoin ja lisää kummatkin pannulle. Lisää myös perunat.


Pyöräytä kasviksiin pieni väri ja lisää tarvittaessa oliiviöljyä pannulle. Kun kasviskuutiot ovat saaneet hieman paistopintaa, kaada paseerattu tomaatti päälle. Sen alkaessa pulputtaa, laske lämpöä niin, ettei kastike pompi pitkin seiniä vaan hymyilee nätisti pannulla. Lisää 1 tl savupaprikaa, hyppysellinen suolaa, pippuria, timjamia ja oreganoa. Sekoita ja anna seoksen hautua.


Kun pisto on muutaman minuutin ehtinyt kiehua, tarkista mausteet. Varsinkin savupaprikan kanssa olla varovainen (erityisesti pimentón picanten kanssa), ettei maut lyö liikaa läpi.


Pisto saa kiehua hiljalleen n. 15-20 minuuttia, jolloin tomaattikastike muuttuu paksummaksi ja kasvikset kypsyvät. Kastikkeen pitäisi jäädä kauhaan melko paksuna.


Kääntele seosta varovasti, etteivät kasvikset hajoa. Kun ne alkavat olla lähes pehmeitä, on aika tehdä joko paistut kananmunat tai lisätä munat suoraan piston sekaan. Tällä kertaa paistoin yhden munan, koska perheen parempi puolikas oli Helsingin Matka 2019 -messuilla edustamassa yritystään ja tein helposti lämmitettävän ruoan itselleni muutamaksi päiväksi. Kananmuna on helppo paistaa aina annoksen päälle, jos pistoa lämmittää myöhemminkin.


Kun kananmuna on valmis, annostele pisto lautasen pohjalle ja nosta paistettu muna päälle (tai nosta pistoa varovasti suoraan pannulta lautaselle niin, ettei keltuainen hajoa, jos kypsensit sen piston päällä). Espanjalaisittain annos tarjoillaan yleensä ruskeasta saviastiasta.


Vinkki: jos haluat tehdä pienen tapa-kokoisen annoksen kananmunan kera, niin Espanjassa käytetään usein viiriäisenmunaa pikkuannoksen päällä!


¡Buen provecho!

keskiviikko 9. tammikuuta 2019

Savustettu tomaatti-mozzarella-salaatti


Fuengirolan rantakatu, Paseo Marítimo, on kaunis paikka käyskennellä lähellä rantaviivaa. Mutta koska se on turistien suosima, rantaravintolat pääsevät hyvin harvoin yllättämään – ainakaan positiivisesti. Monissakaan paikoissa ei panosteta laatuun, koska viikkoturistit tulevat ja menevät, eikä heistä sen koommin kuulu. Siksi onkin harvinaista löytää Paseolta laadukas ravintola. No, nyt näin pääsi käymään.

Carvajalin päässä Paseota löytyy italialaisravintola Mia's Pizzorante Goumet, joka yllätti meidät sekä laadullaan että hinnallaan. Kohtuuhintaiset annokset olivat vieläpä reilun kokoisia eivätkä mitään piiperrystä. Alkupalaksi tilaamamme savustettu mozzarella-tomaatti-salaatti on hyvä esimerkki siitä, miten pienellä twistillä saa perinteisen annoksen uudelleen eloon.


Mia'sin annoksessa mozzarella oli mitä ilmeisimmin kylmäsavustettu, pyöritelty korppujauhoissa ja paistettu voissa. Meillä ei ole mahdollisuutta kylmäsavustaa (vielä – Weberin Smokey Mountain Cooker on jo ostoslistalla), joten teimme annoksen toisinnon Muurikan sähkösavustimella, jossa lämpö kohoaa 200 ºC tuntumaan. Maku on kuitenkin hyvin lähellä alkuperäistä eikä rakennekaan juuri eroa, vaikka voissa tehty paistopinta puuttuukin. Savu antaa tähän annokseen todella vinkeän lisän, joten resepti kannattaa ehdottomasti testata!

Savustettu mozzarella-tomaatti-salaatti (neljälle)

  • 6 tomaattia
  • 4 x 125/200 g mozzarellaa
  • Korppujauhoja
  • Vihreää pestoa
  • Tuoretta basilikaa
  • Suolaa
  • Oliiviöljyä

Jos teet oman peston, niin tee se ensimmäiseksi ja laita jääkaappiin tekeytymään.

Laita savustin lämpiämään ilman ritilää. Suojaa ritilä alumiinifoliolla niin, että savu pääsee kuitenkin reunoilta kiertämään. Pyyhkäise folion pintaan ohuelti oliiviöljyä. Siivuta mozzarella-juusto noin sentin paksuiksiksi siivuiksi ja pyöritä siivut korppujauhoissa. Nosta mozzarellat folion päälle.




Leikkaa tomaatti ohuiksi siivuiksi, ja kun savustin alkaa tuottaa kunnolla savua, nosta mozzarella pöntön sisään imemään aromeita.



Mozzarella alkaa sulaa nopeasti, joten savustusaika on vain noin 3-4 minuuttia. 


Koska mozzarella oli vielä kuumaa, me päätimme koota annoksen niin, että emme latoneet juustoja tomaattien väliin. Mikäli mozzarellan antaa jäähtyä, tämä toki onnistuu. Viimeistele annos pestolla, basilikanlehdillä ja hyppysellisellä suolaa.


¡Buen provecho!

torstai 3. tammikuuta 2019

Sous vide -pihviä salaattipedillä


Ostamme usein pihvilihan kokonaisina fileinä. Ei siksi, että kulutus olisi suurta, mutta hyvälaatuista naudan sisäfilettä on hankala saada. Espanjalainen sissari on usein raudan makuista ja riiputuskin on saattanut jäädä puolitiehen. Eräs ystävämme on onneksi ollut ravintola-alalla ja hakee aina tukusta vakuumipakattuja eteläamerikkalaisia pakastamattomia sisäfileitä ja kysyy samalla meiltäkin onko pihvitarpeita.

Kokonaisessa sisäfileessä on vain yksi ongelma: Mitä tehdä sille ohuelle hännälle? Se on pihviksi sellaisenaan liian pienikokoinen eikä sitä oikein soppalihaksikaan tohdi käyttää, koska kyseessä on kuitenkin fileen kaikista murein osa. Sitten mieleen muistui eräs kerta Barcelonassa, kun olimme Plaça Reialin laidalla syömässä illallista. Eräässä ravintolassa oli hyvin simppeli pihviannos: täydellisesti kypsennetty sisäfile oli halkaistu kahdeksi kiekoksi ja tarjoiltiin yksinkertaisesti rucola-pedillä parmesaanin kera. Pöydässä oli pippuria, oliiviöljyä ja sormisuolaa mausteeksi. Pihviannos oli kaikessa yksinkertaisuudessaan aivan täydellinen!

Tästä inspiroituneina huitaisimme hännän vakuumiin valkosipulin ja timjamin kera ja sen jälkeen sous vide -hauteeseen kypsymään. Tämän pystyy toki kokkaamaan pannullakin, mutta kypsyyden saaminen oikein on haastavaa, koska file ohenee toisesta päästä.

Sous vide -pihviä salaattipedillä (kahdelle)

  • Vaaksan mittainen pätkä naudan sisäfileen ohuesta päästä
  • Valkosipulia
  • Tuoretta timjamia
  • 1 rkl voita
  • Rucolaa
  • Parmesaania
  • (Kirsikkatomaatteja)
  • (Parsaa)
  • Suolaa, pippuria ja oliiviöljyä


Vakumoi fileen häntä kokonaisena murskattujen valkosipuleiden ja timjamin kera. Kypsennä 55-asteisessa sous vide -hauteessa 1 tunti. Näin kypsyydeksi saadaan medium.




Fileen ollessa lähes tunnin hauteessa tee rucola-pedit valmiiksi. Meillä oli vanhaksi meneviä kirsikkatomaatteja ja parsoja, joten käytimme ne tässä annoksessa myös. Kypsensimme parsat ja tomaatit valkosipulivoissa.




Kun pihvi on kypsä, tee siihen pinnat tulikuumassa pannussa n. 30 sekuntia per puoli.


Leikkaa pihvi siivuiksi, asettele salaattipedille ja viimeistele suolalla, pippurilla, oliiviöljyllä ja parmesaanilastuilla.




¡Buen provecho!


keskiviikko 19. joulukuuta 2018

Pizza Margharita uudella tavalla


Pikkujoulujen ohessa tuli puhetta pizzasta ja nimenomaan kukkispizzasta. Eräs ystävä kiitteli reseptistä, joka hänelle vinkattiin vuosia sitten. Heidän perheessään pizza tehdään nykyisin vain ja ainoastaan kukkakaalipohjaan, johon makua tuo suolainen parmesaani. Testasimme nimittäin taannoin varmasti kymmenkunta eri reseptiä ennen kuin löysimme sellaisen, josta tuli hyvänmakuinen ja rapea pohja.

Samalla tuli puhetta siitä, miten pizzamieltymykset ovat ajan myötä muuttuneet täytekaaoksesta enemmänkin yksinkertaisiin makuihin, jotka ovat selvästi erottuvia ja raikkaita. Esimerkiksi meidän keittiössä useimmiten tehty pizza on nykyisin Margharita, joka aina hyvä. Mutta olemme tehneet tomaattikastikkeen tähän asti marinaramaisena, jossa haudutetun tomaatin kitkeryyttä joutuu aina leikkaamaan sokerilla.

Tässä kohden ystävä sanoi, että myös tomaatin pitää olla tuore ja raikas. Hän ei keitä enää kastiketta lainkaan, vaan valuttaa hyvälaatuisesta tölkkitomaatista ylimääräisen nesteen siivilässä ja käyttää tomaatin sellaisenaan. Heureka! Päätimme testata tätä, mutta halusimme hieman mausteita mukaan. Tomaattikastikkeesta tulee tällä tavalla tehtynä aivan uskomattoman kevyt ja raikas!

Rapea pizzapohja kukkakaalista (1 pellillinen)

  • 1 keskikokoinen kukkakaali
  • 2 dl raastettua pehmeähköä parmesaania
  • 2 kananmunaa
Laita uuni kuumenemaan 200 asteeseen niin, että pelti on uunissa.

Pilko kukkakaalin lohkoiksi ja pyöräytä muutamassa erässä tehosekoittimessa. Älä aja seosta liian sileäksi. Lopputuloksen pitäisi muistuttaa riisiä ulkonäöltään.



Jos kukkakaalimuru tuntuu kostealta, voit laittaa sen ensin puhtaan keittiöpyyhkeen päälle ja puristaa siitä ylimääräistä nestettä pois kiertämällä liinaa. Useinkaan tämä ei kuitenkaan ole tarpeen.

Ainesosalistassa on erikseen mainittu pehmeähkö parmesaani (lue: kevyesti kypsytetty ja edullinen). Teimme kerran sellaisen virheen, että käytimme todella pitkään kypsynyttä vanhaa parmesaania pizzapohjassa ja sen maku muuttui epämielyttävän sardiinimaiseksi uunissa. Testasimme vielä seuraavana päivänä parmesaanin olevan syyllinen tekemällä raasteesta parmesaanisipsin pannulla ja taas tuli sama efekti. Pitkään kypsytetyt kalliit parmesaanit eivät sovellu tähän reseptiin.

Laita kukkakaalimuru kulhoon ja lisää raastettu parmesaani sekä kaksi kananmunaa. Sekoita hyvin.


Ota leivinpaperi ja painele massa sen päälle hyvin ohueksi tasaiseksi kerrokseksi.


Kun uuni on lämmennyt, vedä leivinpaperi pellille ja esipaista pohja 200 asteessa 25 minuuttia ennen täytteiden lisäämistä.


Pohjasta pitää tulla melko kova jo tässä vaiheessa. Pohjan paistuessa voi valmistella halutut täytteet – tässä siis Margharita.


Pizza Margharita

  • 1 tölkki hyvälaatuista tomaattimurskaa, esim. Mutti
  • 1 valkosipulinkynsi
  • Suolaa, pippuria, oreganoa omien mieltymysten mukaan
  • 2 125-grammaista mozzarellaa
  • Tuoretta basilikaa
Kaada tomaattimurska siivilään valumaan. Laita pieni kattila alle keräämään neste. Meillä oli käytössä kokonaisista pikkutomaateista tehty säilyke, joten halkaisimme tomaatit.




Kuori ja pilko valkosipuli ohuiksi lastuiksi. Kun tomaatti on valunut, kaada kattilaan valunut neste pois ja siirrä tomaatimurska kattilaan. Lisää valkosipuli ja mausta mieleiseksi. Sekoita hyvin.



Levitä tomaatti esipaistetun pizzapohjan päälle ohueksi kerrokseksi ja lisää viipaloitu mozzarella.


Paista vielä 10 minuuttia. Ota uunista pois, anna jäähtyä muutama minuutti ja koristele basilikanlehdillä.



¡Buen provecho!

torstai 6. joulukuuta 2018

Viskigraavattu lohi


Graavilohi on monen joulupöydän herkku, mutta uuden ulottuvuuden tälle perinneruoalle saa, kun marinointiin käyttää viskiä. Eikä mitä tahansa viskiä. Olemme testanneet marinointia usealla eri viskillä ja ehdottomasti paras lopputulos tulee 10-vuotiaasta Taliskerista. Sen perusmaku ei ole järjin savuinen, mutta siinä maistuu vahva pippuri lopussa. Ehkäpä juuri siitä syystä se sopii kalan marinointiin niin erinomaisen hyvin.

Viskigraavattu lohi


  • 200 g lohta
  • 0,5 dl sokeria
  • 2 rkl merisuolaa
  • 1 tl kuivattua tilliä (tai tuoreita oksia, jos on)
  • 0,5 tl valkopippuria
  • 4 rkl Talisker-viskiä


Ota pieni pakastuspussi, johon lohi juuri ja juuri mahtuu. Tee marinointiliemi suoraan pussiin sekoittamalla sokeri, suola, valkopippuri, tilli ja viski hyvin sekaisin.

Poista lohesta nahka ja ruodot, laita se pussiin ja sulje pussi tiiviisti. Laita pussi jääkaappiin mahdollisimman kylmään kohtaan tai 0-astekaappiin yön yli tai mieluiten jopa vuorokaudeksi. Kääntele pussia välillä, että lohi graavautuu tasaisesti.

Lohi muuttuu graavauksen aikana hieman kovaksi, joten siitä on helppo leikata terävällä veitsellä ohuita siivuja. Tarjoile esimerkiksi ruis- tai saaristolaisleivän ja tuorejuuston kera.


¡Buen provecho!

sunnuntai 2. joulukuuta 2018

Vihreä pesto italialaismummon opein



Vihreä pesto eli öljypohjainen basilikakastike on monikäyttöinen maunantaja moneen ruokaan. Meidän keittiössä top-3-käyttötarkoitukset ovat:
  1. Paistetun tonnikalapihvin päällä kastikkeena (jos et ole kokeillut, niin testaa ja hämmästy!)
  2. Pastan kanssa sellaisenaan
  3. Pizzapohjan kastikkeena tomaattikastikkeen sijasta
Oman peston tekeminen onnistuu hetkessä eikä ostoslistakaan ole kovin pitkä. Lisäksi maku ja rakenne peittoavat kauppojen valmispestot mennen tullen ja pystyt omien mieltymysten mukaan säätämään basilikan ja muiden raaka-aineiden suhteita tehdessä.

Monissa netistä löytyvissä ohjeissa pesto tehdään blenderissä, mutta se ei ole suositeltavaa. Ensinnäkin peston rakenne muuttuu aivan kermamaiseksi, jolloin kaikki pinjan antama rakenne häviää. Toinen tärkeämpi pointti on basilikan kitkeröityminen. Basilikaa (samoin kuin minttuakaan) ei saa käsitellä liian kovakouraisesti tai sen aromi muuttuu teräväksi. Siksi suosimme entisaikojen italialaismummojen oppeja ja otamme veitsen kauniiseen käteen, kun on aika tehdä pestoa.

Pestoa (n. 1 dl)

  • Nippu tuoretta basilikaa
  • 2 valkosipulinkynttä
  • Peukalonpään kokoinen pala parmesaanijuustoa
  • 2 rkl pinjansiemeniä
  • Suolaa ja pippuria
  • Oliiviöljyä

Kuori valkosipulit ja leikkaa basilika ja juusto rouheiksi siivuiksi isolla leikkuulaudalla. Kaada pinjansiemenet päälle.


Ala leikata seosta pienemmäksi ja pienemmäksi.


Jatka, kunnes kaikki on pientä murua.


Vaihtoehtoisesti voit pyöräyttää valkosipulin, parmesaanin ja pinjansiemenet tehosekoittimella pieneksi ja leikata ainoastaan basilikan käsin. Mutta kuten yllä mainittu, basilikaa ei sovi laittaa tehosekoittimeen.

Nosta pesto tarjoilukulhoon ja mausta varovasti suolalla ja mustapippurilla. Älä laita liikaa suolaa ennen maistamista, koska parmesaani antaa jo itsessään makua seokseen. Kaada päälle oliiviöljyä niin, että seos alkaa peittyä. Voit myös käyttötarkoituksesta riippuen tehdä joko hieman öljyisemmän (esim. pastaa varten) tai kuivemman (pizzapohja) version.

Makuun voit vaikuttaa myös oliiviöljyn valinnalla. Me käytämme usein tavallista öljyä, mutta mikäli haluaa korostaa öljyn aromia, kannattaa valita EV- eli extra virgen -öljy.


Sekoita lusikalla ja maista sekä mausta mieleiseksesi. Pestoseos kannattaa laittaa jääkaappiin tekeytymään vähintään tunniksi ennen käyttöä. Seos säilyy jääkaapissa käyttökelpoisena kelmun alla muutaman päivän.



¡Buen provecho!

Andalusialainen kasvishöystö - pisto andaluz

Pisto on espanjalaisten versio ratatouillesta. Siinä ei hienostella kauniisti siivutetuilla kasviksilla ja lopputulos hukutetaan vielä p...